Tottelevaisuuskoulutuspäivä

28.2.2010 Längelmäellä - kouluttajana Markus Kuusela
 

Tammikuisen tottispäivän jatkoksi Aktiivicolliet ry järjesti helmikuussa "kakkoskierroksen", jonka osallistujat olivat pääosin samoja aktiiviharrastajia kuin aiemmallakin kerralla, mutta ilahduttavasti mukana oli muutama uusikin tulokas. Kaikkiaan paikalle oli saapunut 9 collieta ohjaajineen sekä muutama kuunteluoppilas. Sää oli tuona helmikuisena lauantaina hyvin luminen ja lauha, lämpötila oli poikkeuksellisesti muutaman asteen plussan puolella.

Vanhasta kanalasta tehty koulutushallimme oli kuitenkin ulkoilmaa lämpimämpi, vaikka hiki ei sentään sisällä tullut (lukuunottamatta ehkä  allekirjoittaneen tuskanhikeä tottissuorituksessa...). Kouluttajamme Markus Kuusela oli tuttuun tapaansa hyvin positiivinen ja kannustava ja antoi ohjeitaan tarvittaessa "kädestä pitäen".

Päivä aloitettiin keittämällä aamukahvit, joita nauttien osallistujat seurasivat ensimmäisen koirakon puuhastelua areenalla. Koirat otettiin käsittelyyn ikäjärjestyksessä nuorimmasta alkaen, ja nuorinta polvea edusti edelliskerran tapaan juuri ja juuri 4-kuinen Soolo ohjaajansa Evien kanssa.

Katselijat totesivat kuin yhdestä suusta Soolon olevan aivan ihastuttava pentu: vilkas, taistelutahtoinen ja iloinen. Ohjaaja Evie on hienosti kehittänyt Soolo-pennun tottistaitoja, ja niinpä kaksikolta sujuivat upeasti pienet seuraamispätkät, sivulletulo, kontakti ja eteentulo. Pennulle seuraamisen tekniikka opetetaan imuttamalla, jolloin pentu saa kaiken aikaa syödä ohjaajan vasemmasta kädestä. Käden asento on erittäin tärkeä; sillä opetetaan koiralle oikea seuraamispaikka. Treenin lopuksi Sooloa palkattiin myös leikkimällä, mistä se nautti silminnähden. Pennun treenituokiot on hyvä pitää lyhyinä ja intensiivisinä, jotta oikea vireystila kantaa alusta alkaen koko treenin ajan.
 

     

 
Hyvä kontakti!  

Pennun seurauttaminen "imuttamalla" (paras kuva: Minna Saarinen)

  Eteentulo

Soolon jälkeen vuoroon tuli reilun vuoden ikäinen Viggo Katri-ohjaajansa kanssa. Myös Viggo on erittäin iloinen ja vauhdikas koira, joka rakastaa niin leikkimistä kuin ruokaakin (siinä määrin, että ohjaaja oli varustautunut naminsyöttöhanskalla...). Viggolla oli seuraamisessaan erittäin hyvä kontakti ja se pyrki katsomaan ohjaajan silmiin. Tämä johti koiran ajoittaiseen edistämiseen. Markus kehotti ohjaajaa käyttämään imutustekniikkaa ja opettamaan koiralle oikean seuraamispaikan vasemman käden avulla. Myös koiran takapään käyttöä käännöksissä voidaan opettaa imutustekniikalla siten, että ohjaaja ottaa koiran perusasentoon ja astuu sitten yhden askeleen vasemmalle kääntyen. Vasenta kättä vedetään hieman taaksepäin, jolloin koira helposti kääntyy ohjaajan mukana takapäätään käyttäen. Seuraamisliikkeen alkutekniikka ja oikea paikka kannattaa monelle koiralle opettaa makupaloilla. Jos palkkaus myöhemmin vaihdetaan leluun, helpotetaan liikesuorituksia joksikin aikaa, jotta koira tottuu uuteen palkkaamiseen. Viggo sai kehuja iloisesta ja intensiivisestä tekemisestään, ja lopuksi sitä palkattiin lelulla.

 

     
Erinomainen katsekontakti   Innokas koira edistää helposti   Namikädellä ohjaten koira seuraa oikealla paikalla   Lopuksi leikitään (kuva: Minna Saarinen)

Seuraavaksi nuorin koira oli Femma, joka ohjaajansa Anun kanssa aloitti seuraamisella. Femmaa on totutettu lelulla palkkaamiseen, ja seuraamisen intensiteetti olikin Femmalla korkea. Kontakti oli erinomainen, mutta innokkaana koirana Femmakin pyrkii edistämään jonkin verran. Vasemmalla kädellä ohjaaminen toimi Femmallakin oikean paikan osoittamisessa. Femmassa riittää vauhtia, mutta ilahduttavasti se pysyi paikallaolossa lähes oma-aloitteisesti. Treenin lopuksi Femmakin sai leikkiä ja juosta lentävän narupallon perässä.
 

   
Femma odottaa narupalloa ja edistää innoissaan hieman...   Namukädellä asiaan voi vaikuttaa  Kaunista seuraamista! (Kuva: Minna Saarinen)   Lopuksi löytyi myös Femman rakas narupallo! (Kuva: Minna Saarinen)

Wanda ja Maiju aloittivat niin ikään seuraamisharjoituksilla. Ohjaaja Maiju sai kehotuksen liikkua reippaasti jäämättä odottelemaan koiraa, mikäli koiran huomio hetkeksi kiinnittyi muualle. Yleensä koira kiinnittää huomionsa ohjaajaan suuremmalla intensiteetillä, mikäli ohjaaja ei jää "odottelemaan" koiraa. Ohjaajan ripeitä käännöksiä harjoiteltiin myös sekä kuivaharjoitteluna että koiran kanssa. Wandan kanssa tehtiin paljon hyvin lyhyitä seuraamispätkiä, pelkkiä käännöksiä vasemmalle ja oikealle, sivuaskeleita sekä täyskäännöksiä. Mitä lyhyempiä ja ripeämpiä olivat ohjaajan liikkeet, sitä aktiivisemmin Wanda seurasi. Välillä Wanda sai rentoutua leikkimällä, ja lopuksi tehtiin vielä vauhdikas luoksetulo. Mukavan näköistä yhteistyötä!
 

Kuvat: Minna Saarinen

   

   
Ohjaajan kävelyharjoituksia  

Wandan lyhyitä, reippaita seuraamispätkiä ja kääntymisiä

  Leikkiä!

Remun Tintti-ohjaajalle oli päivän suurin patukka :-) jonka puremisesta Remu nautti kovasti, ja niinpä sitä palkattiin yksinomaan patukalla. Ohjaaja käytti leikkiessä kroppaansa niin vauhdikkaasti, että pieniä yhteentörmäyksiä Remun kanssa ei voitu välttää. Remu on hieman oppinut väistämään näitä törmäilyjä, ja Markus neuvoi ohjaajaa varovaisesti totuttamaan koiraa pieniin kosketuksiin esim. seuraamisessa ja käännöksissä. Remu seurasi hyvällä kontaktilla, ja käännöksissä intensiteettiä voitiin vielä nostaa, kun ohjaaja heilutti hieman olkapäällään olevaa patukkaa. Tiiviin käännöksen jälkeen koira palkattiin hyvin nopeasti. Remulla on tapana irrottaa otteensa lelusta, kun ohjaaja tarttuu Remua pannasta. Koira kannattaa kuitenkin totuttaa siihen, että ohjaaja voi tarttua leluun tai pitää koiraa pannasta, ja koira irrottaa otteensa ainoastaan 'Irti'-käskyllä. Tällä vähennetään riskiä siitä, että koira helposti sylkäisee esim. noutokapulan suustaan ennen ohjaajan käskyä.
 

Kuvat: Minna Saarinen

     

Valmiina lähtöön!   Kaunis kontakti   Päivän suurin patukka!   ... jonka Remu lopulta voittaa!

Saimi esitti aluksi ohjaajansa Tiinan kanssa ja apuohjaaja Tintin avustuksella bravuurinumeronsa eli komean vauhdista maahanmenon. Ohjaaja lähetti koiran kaukana edessä seisovaa palkoilla varustettua apuohjaajaa kohti, ja noin puolivälissä matkaa huusi koiralle käskyn 'Maahan!' sellaisella äänenpainolla, että yleisö hypähti viitisen senttiä ilmaan tuoleistaan. Saimi heittäytyi maahan salamannopeasti, ja sai hetken päästä vapautuskäskyn ja pääsi apuohjaajan luo nauttimaan palkkansa. Kokeessa hyvin voimallisesta käskystä saattaa tulla pieniä pistemenetyksiä, mutta maahanmeno sinänsä oli vallan hieno. Saimin kanssa otettiin lisäksi noutoa, jossa Saimilla on taipumusta "kiehua", eli malttamattomuuksissaan alkaa haukkua. Tähän apua voi Markuksen ohjeiden mukaan tuoda koiran oppiman rutiinin rikkominen, eli harjoitellaan noutoa esimerkiksi siten, että ohjaaja jättää koiran odottamaan, kävelee sopivan matkan päähän ja jättää kapulan kulkureitille. Noutokäskyllä koira poimii kapulan matkalta ja tuo sen ohjaajalle. Noutoliikkeeseen on kehiteltävissä lukuisia variaatioita, joilla koiran oppimia rutiineja voidaan rikkoa ja näin vähentää koiran yli-innokkuutta.
 

   

 
Saimi valmiina lähtöön...   ...hieno maahanmeno täydestä vauhdista!   Saimi odottelee lisäohjeita (kuva: Minna Saarinen)   Leikkiä! (kuva: Minna Saarinen)

Rilla ohjaajineen keskittyi tuohon ikuiseen ongelma-aiheeseen, seuraamiseen. Rilla on erittäin ahne, ja sille on yritetty opettaa seuraamiseen keskittymistä siten, että palkkana oleva ruoka on kupissa, jonne koira vapautetaan onnistuneesta suorituksesta. Innosta puhkuen Rilla kuitenkin edisti seuraamisessa kovasti odottaessaan pääsevänsä ruokakupille, ja Markus korosti oikean seuraamispaikan opettamisen tärkeyttä. Oikea paikka opetetaan kärsivällisellä "imuttamisella" eli ruokapalkan pitämisellä vasemmassa kädessä. Käden on oltava kiinni ohjaajan housujen keskisauman kohdalla, josta koira oppii namunsa saamaan. (Käden voi tarvittaessa vaikka sitoa kiinni housunlahkeeseen...). Kupissa olevaa ruokapalkkaa voi myös käyttää koiran viretilan nostamiseen ja ylläpitämiseen, mutta koiran on ensin tiedettävä oikea seuraamispaikka ja kyettävä pysymään siinä.
 

Kuvat: Minna Saarinen

 

   
Palkkana ruokakuppi   Rilla seuraa malttamattomana edistäen...   Namukäden avulla oikea seuraamispaikka löytyy   Markus näyttää "kädestä pitäen"

Iitu esitti tapansa mukaan erittäin kaunista seuraamista, johon Minna-ohjaaja kuitenkin halusi lisää täsmällisyyttä lähinnä käännöksiin. Markus kehotti ohjaajaa tekemään paljon lyhyitä seuraamispätkiä sekä paikallaan käännöksiä. Käännöksiä kannattaa vahvistaa palkkaamalla koira välittömästi käännöksen jälkeen, jolloin koira oppii odottamaan palkkaa ja tekee käännöksen tiiviisti. Seuraamispätkien välissä ja lopuksi Iitu leikki railakkaasti patukalla ohjaajan osallistuessa leikkiin kaikkensa antaen, lattialla lopuksi leväten.
 

Kuvat: Katri Leikola    
     

Iitun esitti hienoa seuraamista, kuten aina...

 

Palkaksi ohjaaja leikki Iitun kanssa kaikkensa antaen...

Lorun kanssa keskityttiin pääasiassa noutoon ja sen vauhdikkuuteen. Noutoliikkeen Loru osasi hyvin ja tuntui pitävän siitä kovasti; ohjaaja Hanna toivoi kuitenkin lisää vauhtia erityisesti kapulan tuontiin. Lorun kanssa tehtiin ns. vauhtinoutoa, jossa ohjaaja heittää kapulan normaaliin tapaan, avustaja käy siirtämässä kapulan hieman kauemmas, koira lähetetään noutamaan kapulaa ja kun koira lähestyy ohjaajaa kapula suussaan, heittää ohjaaja palkan (pallon tms.) itsestään poispäin (taaksepäin). Tällä saadaan usein koiralle entistä enemmän vauhtia kapulan tuontiin. Loru toi kapulan erittäin vauhdikkaasti ja sai palkakseen ihanan, pehmeän pikku jalkapallon, jonka vanusisälmykset se antaumuksella silppusi hallin lattiamatolle. Lorulle tehtiin myös ns. iskunoutoa, jossa noutokapula laitetaan maahan ja koiraa kuljetetaan hihnassa kapulan ympärillä. Kun koira kiinnostuu kapulasta ja pyrkii sen luo, annetaan noutokäsky ja koira saa ampaista kapulaan. Välittömästi koira palkataan tästä. Lorulla iskunouto toimi hyvin, ja koira nappasi kapulan vauhdilla.
 

Kuvat: Minna Saarinen

 

 

   
Kapula lentää pian... ...ja pallo lentää Lorun lähestyessä kapulan kanssa! Loru silppuaa palloa - ihanaa... Iskunoudossa Loru kiinnostuu kapulasta, saa noutokäskyn ja tarttuu kapulaan vauhdilla!

Pienen hengähdys- ja kahvitauon jälkeen aloitettiin toinen kierros, jossa suuri osa koirista hyödynsi hallissa olevaa hyppyestettä. Niinpä iltapäivän treenin aikana nähtiin monenlaisia hyppytekniikoita:
 

Kuvat: Minna Saarinen

 

   

Viggo   Femma   Rilla   Loru

Kakkoskierroksella Soolo-pennun kanssa leikittiin ja harjoiteltiin eteenmenoa, jota voi ja kannattaa harjoitella jo pikkupennun kanssa. Matka on tietysti lyhyt, ja palkka (Soololla lelu) jää selvästi näkyviin. Tarkoitus on saada koira aina etenemään suorassa linjassa ohjaajan näyttämään suuntaan, matkan pidentämisellä ei ole kiire vanhemmankaan koiran kanssa.

Viggo kokeili hyppyjen lisäksi noutoa ja vauhtinoutoa, jotka onnistuivat nopealta nuorukaiselta hyvin. Markuksen ohjeiden mukaan myös Viggon kanssa voi noutoa harjoitella siten, että ohjaaja heittää palkan poispäin itsestään, kun koira on lähestymässä kapulan kanssa, jolloin saadaan vielä lisättyä tuontivauhtia. Varsinaista luovutusta harjoitellaan sitten erikseen.

Myös Femma teki noutoa, jossa se yleensä on suorastaan salamannopea. Femmalle tehtiin vauhtinoutoa hieman sovellettuna, eli kapulaan sidottiin pitkä liina, josta avustaja kiskaisi kapulaa karkuun koiran lähestyessä sitä. Femman noutovauhti ja kapulan luovutus kirvoittivat kehuja Markukselta, joka totesi, ettei tuohon noutoon ole juuri mitään lisättävää.

Wanda harjoitteli eteenmenoja, joita ei ole juurikaan kuulunut sen harjoitusohjelmaan tähän mennessä. Eteenmeno aloitettiin n. 10 m matkalla palkan ollessa suoraan edessä koiran nähtävillä. Matkaa voi pidentää ja lyhentää vuorotellen, jotta koira oppii, että aina mennään suoraan, olipa matka mikä tahansa. Vähitellen mukaan otetaan maahanmeno, jolloin palkka on esim. kannellisessa purkissa. Suoria palkkoja kannattaa silti harjoitella jatkuvasti. Wanda oivalsi nopeasti homman jujun.

Remu harjoitteli luoksetuloa ja lähikontaktin ottamista ohjaajaan. Lisäksi Remun kanssa harjoiteltiin henkilöryhmää siten, että ryhmän henkilöt olivat kerta kerralta lähempänä toisiaan, ja koira ohjaajineen joutui suorastaan tunkeutumaan ihmisten sekaan. Koiran totuttua hyvin tiiviiseen henkilöryhmään tuntuu koesuoritus suorastaan helpolta. Hyvästä suorituksesta tietysti koiraa palkittiin ruhtinaallisesti.

Iitu harjoitteli mm. jättäviä liikkeitä, jotka sujuivat siltä hyvin. Markus ohjeisti ohjaajia siitä, että pk-kokeiden alemmissa luokissa ohjaaja voi hyvin auttaa koiraa jonkin verran vartalollaan jättävissä liikkeissä, vasta kolmosluokassa arvostelu on tiukempaa. Iitu ohjaajineen sai kehotuksen välittömästi osallistua BH-kokeeseen :-).
 

Soolon salamannopea eteenmeno  

Viggo noutaa...
(kuva: Minna Saarinen)

  Femma luovuttaa...   ... ja Wanda säntää eteenmenoon
(kuva: Minna Saarinen)

Jälleen kerran vietimme antoisan ja opettavaisen päivän tottista treenaten. Markuksen rohkaisua ja kannustusta jokaiselle koiralle on erittäin mukava kuulla, ja vinkit ja ohjeet ovat osoittautuneet toimiviksi. Lämmin kiitos kouluttajallemme, onneksi pääsemme pian "kertauskurssille"!

Kiitokset myös kaikille osallistujille, kanssanne on mukava treenata! Erityiskiitos Minnalle hienoista kuvista, joita voi katsella lisää Minnan kuvagalleriasta.
 


* * *